Mukana-verkoston huolena vammaisen lapsen oikeudet varhaiskasvatuksessa
Mukana-verkosto kokoontui 13.11.2024 Tampereelle kohtaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä nuorten asioista kiinnostunutta verkostoa puhuttivat mm. järjestöjen rahoitusleikkaukset ja muut järjestökentän muutokset, kohderyhmiemme tavoittamisen haasteet sekä lisääntynyt vertaistuen ja lakineuvonnan tarve.
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeudet ja osallisuus varhaiskasvatuksessa sai verkoston jäseniä koolle liki parikymmentä, pääosin läsnä ja muutamia etänä. Syksyn aikana verkostoon on liittynyt mukaan uusia toimijoita, ja ilahduttavaa on verkoston monipuolistuminen sekä oppilaitosten että julkisen sektorin toimijoilla. Tällä hetkellä laajapohjaisessa verkostossa on 50 toimijaa, joista suurin osa on järjestöjä.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä nuorten asioista kiinnostuneella verkostolla oli mielen päällä monenlaista: järjestöjen rahoitusleikkaukset ja muut järjestökentän muutokset herättivät huolta monessa osallistujassa, ja samaan aikaan moni koki tärkeäksi löytää uusia yhteistyön muotoja. Lisäksi jaettiin huolta kohderyhmiemme tavoittamisesta sekä lisääntyneestä vertaistuen ja lakineuvonnan tarpeesta. Esiin nousi myös järjestöjen toiminnan merkityksestä viestiminen.
Keskustelussa lainsäädäntö ja ammatillinen yhteistyö kasvatustaipaleen nivelvaiheissa
Päivän aikana verkosto syventyi vammaisten lasten oikeuksiin varhaiskasvatuksessa. Tapaamisen avasi puheenvuorollaan Tukiliiton juristi Saara Kokko, joka kertoi varhaiskasvatuksen ja inkluusion taustalla vaikuttavasta lainsäädännöstä. Lain tasolla varhaiskasvatuksessa on kattavat perusteet tarpeelliseen tukeen, tukipalveluihin ja varhaiskasvatussuunnitelmaan, jossa tulisi ilmetä myös lapsen kuntoutus. Puheenvuorossa nousi esiin myös kolmiportaisen tuen malli ja sen poistuminen perusopetuksesta.
Toisessa puheenvuorossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun projekti- ja väitöskirjatutkija Annastiina Vesterinen kertoi pian valmistuvasta tutkimushankkeesta otsikolla ”Yhteistoiminnalla osallisuutta ja toimintakykyä vammaisen lapsen arkeen”. Vesterinen on tutkinut ammattilaisten välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja terapeuttien välillä. Hän summasi tutkimuksensa tuloksia muun muassa toteamalla, että terapian sovittaminen osaksi päiväkodin ja koulun arkea edistää lapsen osallisuutta ja toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan säännöllisyys on keskeisessä roolissa varhaiskasvatuksen ja terapeutin välisen yhteistyön onnistumisessa.
Puheenvuorojen pohjalta syntyi vilkasta keskustelua varhaiskasvatuksen arjesta ja lasten yhdenvertaisista osallistumisen mahdollisuuksista. Erityistä huolta osallistujissa aiheuttivat lapsen kasvatus- ja koulutustaipaleen nivelvaiheet. Tuleva perusopetuslain muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käytössä erilaiset tuen mallit.
Tuleva perusopetuslain muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käytössä erilaiset tuen mallit.
Tulevaisuuden iso kysymys on, miten siirtymä varhaiskasvatuksesta perusopetuksen tarjoaman tuen piiriin onnistuu sujuvasti. Jo tällä hetkellä toimijat tunnistivat haasteita tuen riittävyydessä varhaiskasvatusiän jälkeen. Päiväkodissa aikuisia on enemmän, kun taas koulussa lapsi joutuu pärjäämään itsenäisemmin.
Monia osallistujia puhututti myös oivallus siitä, että varhaiskasvatuksessa tunnetaan yhdenvertaisen osallistumisen keinoja ja velvoitteita liian vähän. Verkostossa heräsikin tarve lisätä tietoisuutta vammaisille lapsille kuuluvista oikeuksista ja niiden toteutumisesta. Tiedon lisäämisen tavoitteena on muun muassa lieventää ammattilaisten pelkoja ja epävarmuutta lasten erityistarpeisiin liittyen.
Ammattilaisten säännöllinen, toimiva yhteistyö lisää tukea tarvitsevan lapsen osallisuutta ja hyvinvointia. Lisäksi yhteistyö vahvistaa lapsilähtöistä työskentelyä.
Keskustelussa kuului järjestöjen, juridiikan ja tutkimuksen ääni, mutta julkisen sektorin ja erityisesti varhaiskasvatuksen ajankohtaiset terveiset olisivat olleet tervetulleita.
Julkisen sektorin ja erityisesti varhaiskasvatuksen ajankohtaiset terveiset olisivat olleet tervetulleita.
Mukana-verkosto vuonna 2025
Valtakunnallinen Mukana-verkoston kokoontuu jatkossa kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja lokakuussa. Vuoden 2025 yhteisiksi teemoiksi valittiin perusopetus, sekä harrastaminen ja vapaa-aika. Kutsumme toimijoita osallistumaan verkostotapaamisten järjestelyihin ja sisältöjen tuottamiseen. Verkostoa koordinoivat tällä hetkellä Vamlas sr ja Tukiliiton Malike-toiminta. Koordinaatioryhmään toivotaan myös vahvistusta.
Verkostoon ovat tervetulleita kaikki teemoista kiinnostuneet ammattilaiset ja yksityishenkilöt. Mukaan pääsee laittamalla sähköpostia osoitteeseen mukana@vamlas.fi.
Verkoston sivustoon ja tapaamisten materiaaleihin pääset tutustumaan osoitteessa https://vamlas.fi/mukana-verkosto/.